Kirjoittaja Thaumiel_Nerub » Ma Helmi 21, 2011 6:04 am
Maanantait noin yleisesti ahistaa. Tuntuu, että pitäisi olla vielä toinen sunnuntai sunnuntain jälkeen. Viikonloppu kun menee osittain viihteellä, osittain taas sitten lepäämisellä, että taas jaksaa painaa viisi päivää seuraavaan viikonloppuun. Pitäisi siis olla se ylimääräinen päivä, että voisi tehdä levänneenä kaikkia niitä juttuja mitä arkena ei ehdi.
Olen aina ollut huono aamujen kanssa. Seitsämäksi pitää töihin, mikä minulla on liika aikaisin. Kyllähän töihin pääsen, mutta on se sellaista silmät puoliummessa tuskaa. Neljältä loppuu päivä, eli tulee se 9 tuntia täällä palloiltua. Sen jälkeen vielä jos käy kaupassa, lähtee koiran kanssa lenkille, hoitaa muita asioita töiden jälkeen yms. voi äkkiä olla kello sen 18 - 19 ennen kuin pääsee istahtamaan ja sitten onkin jo aika poikki.
Arkena siis ei sitä vapaa-aikaa kauheasti ole. Tai tietysti jos jaksaisi valvoa vielä, sitten. Jossain vaiheessa arkena menin siinä kahdentoista aikaan nukkumaan. Hyvin ehti myös "puuhailla" kotona kaikkea, mutta reilun vuoden jälkeen se alkoi olla aika kuluttavaa touhua.
Jotenkin harmittaa, miten suuri osa tavan tallaajan elämästä on oikeastaan sitä työntekoa. Sitä nukutaan, että jaksaa taas töihin. Viikonloppuna levätään, että jaksaa taas töihin. Periaatteessa aika iso osa elämästä pyörii siinä työnteossa. Tai vuorokaudesta raa'asti se 1/3 osaa on töitä, viikonloput tietysti tasoittavat tätä suuresti mutta silti. Joskus pahimpina ja väsyneimpinä viikkoina tuntuu siltä, että sitä elää, syö, lepää ja hengittää vain työn takia ja muu elämä sitten on vain bonusta siinä ohella. Mutta siten se maailma vain toimii.
Joskus vanhalla foorumilla jonkin verran tuli valitettua tästä työpaikasta, mutta nyt homma ok kun otin pomon kanssa kissan pöydälle. Asiat tuli puhuttua ja selvitettyä. Ei mitään ongelmaa siis enää henkisesti sinällään työjaksamisessa ainakaan työolosuhteiden ja -ilmapiirin takia.
Sitäpaitsi jaksaminen on noussut. Tuo syksy ja alkutalvi vain on niin tympeää. Aamulla kun lähtee töihin on pimeää. Iltapäivällä kun pääsee töistä, on pimeää. Eli aurinkoa ei näe paitsi töissä. Se on aika kurjaa aikaa parit kuukaudet vuodessa. Nyt on jo alkuvuosi sen verta pidemmällä, että seiskalta kun lähtee töihin aurinko alkaa nousta eikä tarvitse ihan säkkipimeässä olla ja samaten kun töistä lähtee on vielä valoisaa.
Vielä kun pakkaset hellittäisi. Oli aika luksusta pari viikkoa sitten se jakso, kun nollan tiimoilla oli lämmöt. Ei muuta, mutta nämä isot pakkaset vaikeuttavat työntekoa. Koneet jäässä ja jumittaa. Kesään minulla ei ole kiire, en niinkään kuumasta välitä, mutta kevät on ihan parasta aikaa. Se, kun ilma alkaa lämmetä selkeästi ja lumi sulaa. Se, kun koivuun tulee silmut jne. Voi mennä ilman takkia pihalle jos on muuten vaatetta päällä ja niin edelleen. Aivan huippua.
Pitäisi varmaan jotain vitamiinivalmistetta ruveta syömään, jos jaksaisi sitten paremmin noin yleisesti. Talven pimeimpään aikaan kun vitamiineja saa huonoiten, aurinkoa kun tarvitsee joidenkin vitskujen imeytymiseen.
Sellattes avautumista tänään. Muuten ihan ok, mutta voisi tuota energiaa olla enemmän varastossa ja työpäivän jälkeen olisi kiva jaksaa touhuta.
FORD